Olen perinteisesti vuodenvaihteessa inspiroitunut eniten oman työtilani siivouksesta. Niin tänäkin vuonna, vaikka mitään suuria muutoksia en tehnytkään. Isommat muutokset ovat luvassa parin kuukauden päästä, kun työhuoneeni muuttaa makuuhuoneen kanssa samaan tilaan. Sitä odotankin mielenkiinnolla, miten hyvin omat työt sopivat makuuhuoneen nurkkaan pitkästä aikaa.
Inventaario?
Käsityötarvikkeet ovat samanlainen vitsaus kuin muutkin harrastustarvikkeet. Niitä tarvitaan, mutta ne tarvitsevat myös omat riittävät säilytystilansa, ja pahimmillaan lankoja tai muita tarvikkeita voi kulkeutua yllättäviinkin paikkoihin oman kodin sisällä. Kunnollinen inventaario olisi siis hyvä suorittaa ainakin kerran vuodessa, mieluiten toki useamminkin. Vähintään silloin, kun miettii mitä tarvitsee esim. isoilta messuilta. Oma pieni inventaario auttaa hahmottamaan puutteet, mutta toisaalta myös karsimaan heräteostoksia.
Eli tarkasta mitä tarvikkeita tarvitset, ja mitä taas on liikaa. Kirjoita tarpeet ja mahdolliset puutteet tarkasti ostoslistalle, jotta ostokset pysyvät maltillisina. Kirjoita ylös myös ne asiat joita on liikaa, ja joihin voisit ehkä tarttua työssäsi seuraavaksi.
Minä pidin pitkään tarkasti kiinni kahden kaapin periaatteesta. Edellisessä kodissa tarvikkeilleni oli kaksi vaatekaappia, ja niiden tuli riittää. Jos siis tarvitsin jotain uusia kankaita tms, oli vanhoista kenties luovuttava samaan aikaan. Tämä sääntö oli hyvä, ja se vähän kuin pätee edelleenkin. Tosin sen myönnän, että tällä hetkellä yksi lankakori on ilmestynyt ylimääräisenä, joten lankoja ei aio ostaa hetkeen lisää.
Saadut tarvikkeet?
Yksi viime vuosien haasteistani on ollut erilaiset perinnöt. Minulta on menehtynyt viimeisten vuosien aikana montakin sukulaista, ja erilaisia nyssäköitä ja laatikoita on saapunut nurkkiini. Kuulemma olen ainut (?), joka voisi niitäkin käsityötarvikkeita tarvita. Osa on aitoa 70-lukua, osa vähän uudempaa materiaalia. Esim mummoni ei neulonut enää 20 vuoteen, ja silti sain hänen kuoltua perinnöksi laatikollisen puikkoja ja pari laatikollista lankoja. On siis toki hyvä että kierrätetään, mutta voitaisiinko se tehdä ajoissa?
Minulta meni vuosia, että sain laatikot perattua läpi. Se on tunteellinen projekti, joten varaa siihen aikaa ja voimia. Minä esimerkiksi törmäsin viiteen korjaussettiin eri puolen maailmaa löytyvien hotellien logoilla, kirjontalankoihin pelikorttilaatikossa ja pieniin lankakeriin eri villapaitojen korjausta odottaen. Anna siis muistojen tulla, mutta osaa myös luovuttaa. Sinun ei tarvitse säästää toisten roskia.
Mitä kannattaa säästää?
Viime vuosien konmaritus herätti minussakin aikanaan tunteita. Konmarittamisen idea kun on käydä läpi kaikki kodin tavarat, ja miettiä kuinka paljon kukin tuottaa sinulle iloa. Jos se ei tuota, voi sen heittää pois. Tässä kohdassa toivon, että ihmiset tajuaisivat edes kierrättää, sekä toki ymmärtää ettei sen pois heitettävän tavaran tilalle tarvitse ostaa uutta tavaraa tilalle.
Toinen ääripää on toki sodan sukupolvi. Juuri se ikäluokka, jonka perintöä olen saanut viime vuosina. Pula-aikoina mitään ei ollut tarpeeksi, joten kaikki säästettiin. Se näkyy nyt kuolinpesien ja nuorempien sukupolvien riesana. Minäkin siivosin vuosi sitten pahvilaatikkoa, jossa oli minun itseni kirjoittamia kuitteja vuodelta 1993. Kaikkea ei tarvitse siis säästää, ja sama pätee myös käsityötarvikkeisiin. Esim. kuminauhat on parempi käyttää heti, kuin säästää myöhemmille sukupolville. Silloin ne todennäköisesti vain hapertuvat käsiin, eikä niistä ole iloa kenellekään.
Lankojen, puikkojen ja hapertuvien kuminauhojen lisäksi minä löysin nyssäköistä itselleni lisää nappeja ja nauhoja. Satiininauhat, lapsieni ilo nykyäänkin, sekä toki napit. Napit eivät mene vuosien varrella miksikään, ja napit ovat myös yllättävän kalliita. Nyt löysin kasan nahkapäällysteisiä nappeja, sekä toki vanhoja 80-luvun raikkaita värejä. Mukavaa vaihtelua siis!
Samalla kun perkasin itse näitä kokoelmia, päätin etten voi jättää samanlaista röykkiötä lapsilleni. Käsityötarvikkeet kuuluvat toki nyt työhöni ja tarvitsen niitä säännöllisesti. Mutta voin kuitenkin pitää huolta siitä, etten osta enää yhtään varastoon tai varmuuden vuoksi.
tarvitsetko mitään lisää?
Usein kuulee myös mietittävän, ettei jotain työtä voi tehdä ilman erityistä siihen sopivaa tarviketta. Vaikka olenkin puhunut esim. eri paininjalkojen puolesta, luotan yhä silti perinteisiin tarvikkeisiin. Terävillä saksilla, nuppineuloilla ja peruslangoilla selviää kumman pitkälle. Jos aikaa käsitöille on muutenkin vähän, tarvitsetko sitä varten enemmän tavaroita? Vai voisitko selvitä vähemmällä, ja nauttia pienemmästä tavaramäärästä?
Mikäli haluat panostaa erityiseen osa-alueeseen, voi silloin toki harkita lisääkin tarvikkeita. Mutta ihan kaikkea ei tarvitse kuitenkaan ostaa itse. Moni käsityöläinen lainaa tarvikkeitaan mielellään, niin minäkin. Annan myös mielelläni suosituksia ompelukoneista, eri tarvikkeista ja työvälineistä. Niitä kannattaa katsoa myös kirpputoreilta tai muuten käytettynä.
Suosittelen siis nauttimaan käsityötilasta sen kaikkine hyvine ja huonoinekin puolineen. Mitä paremmint tiedät ja tunnet tarvikkeesi, sen paremmin osaat niitä myös hyödyntää. Ihania käsityöhetkiä ja inspiroivia inventaariotuokioita!
Huomaan juurtuvani tapoihini, ja vaatekaappini sisältöön. Käytän liikaa farkkuja, vaikka hame voisi sopia jopa työkäyttöönkin. Kun sain mahdollisuuden kokeilla Puhde-Puodin uutta kasvivärjättyä puuvillaa, sain siitä vision jo ennen kuin kangas oli saapunut minulle. Vaikka käytän paljon luomupuuvillaa, ei se kuitenkaan takaa että värjäys olisi välttämättä sitä kaikista ekologisinta. Toki usein luomukankaat on painettu reaktiiviväreillä jotka…
Valtuustokausi on nyt puolessa välissä, eli kuntavaaleista on kulunut kaksi vuotta. Tämä onkin hyvä aika tarkastella mitä on saatu päätettyä, mistä asioista olen pitänyt enemmänkin huolta ja mitä on luvassa seuraavaksi. Tärkein oivallus näinä kahtena vuotena on ollut yhteistyön merkitys. Mitään asiaa ei saa yksin läpi, vaan siihen tarvitaan aina yhteistyötä vähintään oman valtuustoryhmän kanssa,…
Neljän vuoden aikana tämä pieni lastenhuone on kokenut paljonkin muutoksia. Viimeisimmät muutokset teimme pari viikkoa sitten maalilla jos toisellakin. Lapset olivat ehtineet saada aikaan liian paljon turhia riitoja kerrossängyn ylimmästä osastosta, joten päätimme lopettaa riidat ennen kuin niitä puidaan 15 vuoden päästä kalliisti terapeutilla. Siispä kumpikaan ei nuku yläsängyssä. Lapset halusivat pinkin…
Ihastuin loppusyksystä Murun ja Vanja Sean luomuneuloksiin käsityömessuilla. Messujen jälkeen tilasin vielä lisää heidän verkkokaupastaan, koska no innostuin. Ja innostuin hieman lisää. Nämä kankaat eivät kuitenkaan ole jääneet kaappiin marinoitumaan. Aivan mahtavat karhut pääsivät joulun tienoilla lahjoiksi sukulaisten ja ystävien lapsille, ja vinkkauspuput pikkusiskolle jo mekoksi. Violetti pupuperhe sen sijaan pääsi työn alle…
PikkuSisko täytti viime viikolla kolme vuotta. Tämä on ollut päivän selvää lapsen uhmaiän huomioon ottaen, ja kaiken oman syksyisen sähellyksen keskellä ajatus syntymäpäivien leivonnaisista tuntui hieman ahdistavalta. Jotenkin onnistuin kuitenkin tekemään näistä juhlista rennoimmat pitkästä aikaan. Kolmevuotias PikkuSisko toivoi mansikkakakkua, prinsessoja ja Elsa Barbieta. Viime vuoden jäätelökakku vaihtui siis hitusen hankalampaan tavalliseen kakkuun,…
Tarvitsimpa minäkin yhden farkkuhamosen vielä näille keleille. Se edellinen oli juuri sen seitsemän senttiä liian lyhyt, joten se jääkööt vain leggingsien kanssa käytettäväksi. Tällä kertaa kaivoin kaapin perältä omat ikivanhat, hieman maalinkin tahrimat farkkuni ja surauttelin mukaan hieman pitsiä ja kukkia. Eihän tämä mikään erikoinen. Mutta juuri tähän kesään sopiva, ja juuri sitä mitä arkeni…
5 Kommenttia
Olipa just tarpeellinen kirjotus “tarpeellisista” käsityö tarvikkeista.
Eilen istuin ja kävin äitini minulle jättämiä puikkoja,koukkuja ja kaikkea muuta tarpeellista tavaraa läpi.Äitini kuolemasta on jo yli 2 vuotta. Langat olen saanut neulottua aika tavalla loppuun, niitä oli 3 muovi laatikkoa.Heitin suruta pois kaikki mitä en todellakaan tarvitse,vien kaiken kunnolisen kierrätyskeskukseen,en heitä roskiin.
Samalla siivoilen muutkin käsityö tavarat ja lehdet ,näin vuoden alussa se on mukavaa puuhaa.
Kankaita odottaa iso pino ompelu pöydällä,jospa sit kerkiäis ompelemaankin.
Ihana kuulla, että muillakin on ollut samoja haasteita! On toisaalta ihan kiva saada välillä uusia ja kierrätystarvikkeita, mutta perintönä saatujen sotkujen ja tuntemattomien laatikoiden läpi käyminen vaatii yllättävän paljon energiaa. Ihan henkisestikin. Saat kyllä taputtaa itseäsi olalle, että homma on nyt taas suoritettu 🙂
Minulla on yksi kaappi käsityötavaroille ja aika hyvin olen siitä pystynyt pitämään kiinni.. Ennen käsityömessuja käyn kaapin ja tarvikkeet läpi.. 🙂
Mun heikkous on aina ollut kaikki tarjotut kankaat, mutta nykyään yritän pitää itseni kurissa ja ottaa vain sellaiset kankaat vastaan joista tiedän heti sen nähdessäni mitä siitä tulee..
Hyvä tyyli! Minunkin pitäisi siirtää tämä siivousprosessi kyllä aina siihen marraskuun alkuun, ennen messuja. Silloin tietäisi parhaiten mitä on, ja mitä ei tarvitse. Sekä voisi tehdä ostoslistan samalla 🙂
Olipa inspiroiva ja hyvä kirjoitus. Itsekkin hiukan Konmaritin, mutta homma tyssäsi juurikin näihin käsityötarvikkeisiin. Ei niissä suoraan ole iloa, mutta kun jotakin tarvii niin se ilo sieltä tulee. Jään samaan pisteeseen kuin ennenkin, eli “jos tätä vielä joskus tarvii” ja säilytetään kaikki mahdollinen materiaali. Inhoan sitä tunnetta, kun jokin homma jää kesken tärkeän tarvikkeen puuttuessa esim. sopiva vetoketju puuttuu.
Edellisessä asunnossa oli suuret eteisen kaapit, joihin järjestelin käsityötarvikkeet. Hyllyt olivat helppo käydä säännöllisesti läpi. Nyt muutettuamme isompaan asuntoon, luulisi tavaralle löytyvän helposti paikat ja järjestys. Vaan eipä homma mennytkään niin. Ylimääräisessä huoneessa käsityötarvikkeet ovat siellä täällä laatikoissa, koska huoneen ainoa vaatekaappi on täynnä edellisen asunnon häkkivaraston tavaraa. Olen jäänyt jumiin järjestelyissä ja sen vuoksi ompeluharrastuskin on hieman jäänyt. Se harmittaa.
En tahtoisi millään ostaa uusia massiivisia säilytysratkaisuja, mutta käsityötarvikkeet olisi järkevintä olla jossakin yhdessä paikassa. “Siellä sun täällä” olisi kyllä tilaa, mutta sitten asioita joutuisi etsimään ympäri kotia. Saattaa myös olla, että käsityötarvikkeiden määrä on kasvanut _mielessäni_ suuremmaksi kuin onkaan ja siksi en ole ryhtynyt purkamaan tätä järjestely-mörköä. Konmarissa oli se hyvä oppi, että kasata kaikki saman tyylilajin tavarat kasaan käydäkseen ne läpi. Se täytyisi nyt vain itsekkin toteuttaa, jotta tietää mahdollisen uuden säilytyshuonekalun tarpeellisuuden sekä sen koon.
Mukavaa kevättä kaikille! (Tai mitä vain vuodenaikaa, milloin tätä luetaan.)
Järjestelyn aloittaminen on aina vaikeaa, joten toivotan voimia ja inspiraatiota kaikille järjestelijöille! Me kyllä pystytään siihen!
Kiinnostaako uudet ohjeet? Liisää Käsityökekkerit laadukkaita ohjeita löytyy esim Jämälankakekkerit-kirjasta, verkkokursseilta ja verkkokaupan valikoimasta. Myös parsimiohjeita! Piilota tämä ilmoitus
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi, ja ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme, ja auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat pidät kiinnostavimpana ja hyödyllisimpana.
Välttämättömät evästeet
Ehdottoman välttämättömän evästeen tulee olla käytössä aina, jotta voimme tallentaa evästeasetuksesi.
Jos otat tämän evästeen käytöstä, sivusto ei tallenna asetuksia. Näin tekemällä joudut hyväksymään evästeet joka kerta uudelleen.
Vaihtoehtoiset evästeet
Sivusto käyttää datan keräämiseen Google Analytics seurantaohjelmaa.
Ota ehdottomasti välttämättömät evästeet käyttöön ensin, jotta voimme tallentaa asetuksesi!
Olipa just tarpeellinen kirjotus “tarpeellisista” käsityö tarvikkeista.
Eilen istuin ja kävin äitini minulle jättämiä puikkoja,koukkuja ja kaikkea muuta tarpeellista tavaraa läpi.Äitini kuolemasta on jo yli 2 vuotta. Langat olen saanut neulottua aika tavalla loppuun, niitä oli 3 muovi laatikkoa.Heitin suruta pois kaikki mitä en todellakaan tarvitse,vien kaiken kunnolisen kierrätyskeskukseen,en heitä roskiin.
Samalla siivoilen muutkin käsityö tavarat ja lehdet ,näin vuoden alussa se on mukavaa puuhaa.
Kankaita odottaa iso pino ompelu pöydällä,jospa sit kerkiäis ompelemaankin.
Ihana kuulla, että muillakin on ollut samoja haasteita! On toisaalta ihan kiva saada välillä uusia ja kierrätystarvikkeita, mutta perintönä saatujen sotkujen ja tuntemattomien laatikoiden läpi käyminen vaatii yllättävän paljon energiaa. Ihan henkisestikin. Saat kyllä taputtaa itseäsi olalle, että homma on nyt taas suoritettu 🙂
Minulla on yksi kaappi käsityötavaroille ja aika hyvin olen siitä pystynyt pitämään kiinni.. Ennen käsityömessuja käyn kaapin ja tarvikkeet läpi.. 🙂
Mun heikkous on aina ollut kaikki tarjotut kankaat, mutta nykyään yritän pitää itseni kurissa ja ottaa vain sellaiset kankaat vastaan joista tiedän heti sen nähdessäni mitä siitä tulee..
Hyvä tyyli! Minunkin pitäisi siirtää tämä siivousprosessi kyllä aina siihen marraskuun alkuun, ennen messuja. Silloin tietäisi parhaiten mitä on, ja mitä ei tarvitse. Sekä voisi tehdä ostoslistan samalla 🙂
Olipa inspiroiva ja hyvä kirjoitus. Itsekkin hiukan Konmaritin, mutta homma tyssäsi juurikin näihin käsityötarvikkeisiin. Ei niissä suoraan ole iloa, mutta kun jotakin tarvii niin se ilo sieltä tulee. Jään samaan pisteeseen kuin ennenkin, eli “jos tätä vielä joskus tarvii” ja säilytetään kaikki mahdollinen materiaali. Inhoan sitä tunnetta, kun jokin homma jää kesken tärkeän tarvikkeen puuttuessa esim. sopiva vetoketju puuttuu.
Edellisessä asunnossa oli suuret eteisen kaapit, joihin järjestelin käsityötarvikkeet. Hyllyt olivat helppo käydä säännöllisesti läpi. Nyt muutettuamme isompaan asuntoon, luulisi tavaralle löytyvän helposti paikat ja järjestys. Vaan eipä homma mennytkään niin. Ylimääräisessä huoneessa käsityötarvikkeet ovat siellä täällä laatikoissa, koska huoneen ainoa vaatekaappi on täynnä edellisen asunnon häkkivaraston tavaraa. Olen jäänyt jumiin järjestelyissä ja sen vuoksi ompeluharrastuskin on hieman jäänyt. Se harmittaa.
En tahtoisi millään ostaa uusia massiivisia säilytysratkaisuja, mutta käsityötarvikkeet olisi järkevintä olla jossakin yhdessä paikassa. “Siellä sun täällä” olisi kyllä tilaa, mutta sitten asioita joutuisi etsimään ympäri kotia. Saattaa myös olla, että käsityötarvikkeiden määrä on kasvanut _mielessäni_ suuremmaksi kuin onkaan ja siksi en ole ryhtynyt purkamaan tätä järjestely-mörköä. Konmarissa oli se hyvä oppi, että kasata kaikki saman tyylilajin tavarat kasaan käydäkseen ne läpi. Se täytyisi nyt vain itsekkin toteuttaa, jotta tietää mahdollisen uuden säilytyshuonekalun tarpeellisuuden sekä sen koon.
Mukavaa kevättä kaikille! (Tai mitä vain vuodenaikaa, milloin tätä luetaan.)
Järjestelyn aloittaminen on aina vaikeaa, joten toivotan voimia ja inspiraatiota kaikille järjestelijöille! Me kyllä pystytään siihen!