Kesän parhaat lastenfestarit, tunnelmia Hippaloilta 2017
Niin kuin jo aiemmin uumoilin, on meillä tänäkin vuonna mennyt ihan överiksi. Minua katsottiin jo torstaina hieman kieroon, kun ilmoitin lähteväni kesken työpäivän lounaalle kuuntelemaan Gommia ja Pommia. Kyllä, niitä 70-vuotiaita jänistä ja mäyrää. Kun vielä myöhemmin kahvitauolla tuli puhetta illan ohjelmasta, ei kenellekään jäänyt epäselväksi perheemme suhde lasten taidefestarit Hippaloihin. Parempi överi kuin vajari, ja maanantaina itketäänkin sitten esitteen kera kun ei taaskaan ehditty kaikkeen.
Tämän vuoden teemana on Hippaloiden 40-vuotissynttärit, joka näkyy koko ohjelmassa. Lapsille on mahdottoman paljon ilmaista ohjelmaa, ja omat lapset ovat käyneet joka käänteessä ja mahdollisessa välissä Arx-talon edessä istumassa aina yhden kierroksen ilmaisessa karusellissa. Sen vieressä ja ohella on kuitenkin nähty ja kuultu myös kirjailijoita, opiskeltu dinosauruksista ja leikitty arkkitehteja, askarreltu mitaleja, naurettu teatterissa, nähty eläviä rapuja ja kaloja, sekä pelätty vähän nukketeatterissa kummitustakin. On syöty, juotu, kastuttu, pompittu musiikin tahtiin, nautittu auringosta ja törmätty ystäviin.
Tähän mennessä parasta antia näytti torstai-illan disko ja Kikattava Kakkiainen. Sitä ällistyy aina vain uudelleen hyvin tuotetuista lastenohjelmista, ja kun kymmenien (tai sadan) lasten jumppahetki tiivistyy yhden satuhahmon haalamiseen ja hymyjen tulvaan, tajuaa illassa olevan jotain spesiaalia taikaa. Tai kun kaatosateesta huolimatta lapset pomppivat Pikku Kakkosen Tuomon ja Nallen tahtiin elämänsä kyllyydestä, voi todeta ilman vaikuttavan vain aikuisiin, ei lapsiin. Myös vanhempi voi yllättyä positiivisesti huomatessaan, miten karkeista voi kuin voikin rakentaa lapsen idean mukaisen Kiinan muurin.
Ja siinä se koko Hippaloiden juju onkin. Jokaiselle jotakin, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Aina jokaisen sukupolven hiteillä varustettuna, silti ne samat ilon aiheet säilyttäen. Nytkin lapset olivat käyneet katsomassa esitystä, joka on esitetty Hippaloilla jo kymmeniä vuosia sitten aiemminkin, ja silti esitys oli kuulemma yhä ajankohtainen ja laadukas. Toisaalta taas uusimpien esityksien digiloikat taas hämmästyttävät minuakin joka kerta, lapsille niiden ollessa heidän sukupolvensa arkea ja elämyksiä täynnä.
Vielä tänään sunnuntaina ehtii siis Hippaloimaan. Meillä on käymättä vielä maisematyöpaja, kirpputori, koko festareiden pääesitys, juhlahumuun vaadittavat päähineet olisi hyvä askarrella, sekä toki vielä vähän lisää herkkuja, ystäviä ja iloista naurua. Siitä on tämä viikonloppu taas tehty. Hyvä Hämeenlinna!
Meidän aiemmat Hippalot kokemukset:
