Hippalot 2016 tunnelmaa
Hämeenlinnan lasten taidefestivaali Hippalot käynnistyivät eilen torstaina jo 39 kerran. Vuoden Hippaloiden teemana on tänä vuonna vesi (aiempia teemoja ovat olleet esim. ruoka, avaruus, musiikki, leikki), ja ensimmäisenä päivänä vettä tuli myös taivaalta vallan mukavasti. Oman festari muistikuvani ainoita päiviä, jolloin satoi myös koko ulkokonsertin ajan. Tänään varustauduimmekin sitten oikein kunnon kuravaatesetillä, ja aurinko paistoi lähes koko päivän. Parempi kuitenkin unohtaa sateenvarjo narikkaan, kuin kastua ulkona 😉
Arxin eteen on tuotu kasa hiekkaa, ulkoleluja ja sekös on lapsia riemastuttanut. Ohitse ei pääse ilman paria hiekkakakkua, ja parin päivän kokemuksen jälkeen täytyy muistaa ottaa huomenna vielä triplasti varavaatteita mukaan. Tai no oikeastaan niitä voi ostaa Lastenvaatekarnevaaleilta, jossa myydään vain kotimaisia vaatteita. Myös ihana valokuvaaja Piritta Lipiäinen saapuu kuvaamaan, ja sunnuntaina varavaatteita voi haalia Verkatehtaan edestä perinteiseltä kirpputorilta.
Kuten jo aiemmista vuosista on nähty, olemme me Hippaloiden aktiivikävijöitä. Pari esitystä ei riitä, vaan sunnuntai-iltana on “kärsittävä” kulttuuriähkystä oikein kunnolla. Eilen suosikkimme oli Nukketeatteri Sampon Sateenkaarikala, jossa oli loistava puvustus ja livemusiikki. Tarina vaikutti lapsiin niin paljon, että tänään lainasimme Hippaloiden eteen parkkeeratusta kirjastoautosta vielä Sateenkaarikalasta kertovan kirjankin.
Hippaloiden paras anti on aina monipuolisuus. Vaikka joka festareilla on vuodesta toiseen vaihtuva teema, löytyy silti tekemistä sen alle todella monipuolisesti. Eilen nostimme tanssijalkojamme salsakonsertissa, tänään kuuntelimme Pikku Papun tarinoita sekä kirjailijan itse lukemana, että myös bändin soittamana ilmaiskonsertissa. Ja suoraan sanottuna se olikin paras konsertti sitten parin vuoden takaisin Mutaveijareiden.
Lapset tosin eivät malta odottaa huomista ja Malttia sekä Valttia, mutta myös illan Clip! esitys vetosi niin 36- vuotiaaseen kuin 3-vuotiaaseenkin. Mikä sen parempaa, kuin nauraa yksin lavalla taiteilevalle miehelle, joka yhdisti taitavasti sekä klovneriaa, uutta sirkusta ja nykyteknologiaakin. Aivan mahtava esitys Kanadasta saakka, ja esityksiä on vielä huomenna lauantainakin. Arxin Tikkumäen talliin on piirretty lisää hevosia, ratsastettu keppihepoilla ja ongittu kaloja kahvilassa.
Oman kaupungin tekijöistä on toki helppo pitää. Kun festareille pääsee joka päivä pyörällä, luulisi että olisi vaikka helppo käydä esim. kotona lounaalla. Jotenkin sitä kuitenkin joka vuosi ajautuu tilaan, että aina huomaa jotain jääneen kokematta, kaikkiin työpajoihin ei ehdi mitenkään ja ai niin, eihän sitä mitenkään ehdi kotiin syömään! Esimerkiksi elokuviin ei olla neljän vuoden aikana ehditty vielä kertaakaan, huomiselle jäi ainakin vielä maisemamaalaus, mikseri-työpaja, sunnuntaille keppihevostyöpaja ja toki sunnuntain päätös show. Plus ne tulevat ja menneet hetket tuossa hiekkakasassa, sekä muissa ilmaisissa työpajoissa.
On aina iloista huomata että myös muut kuin hämeenlinnalaiset saapuvat Hippaloille. Tänään törmäsin sattumalta Emmi Nuorgamiin, joka analysoi tamperelaisen tapahtumajärjestäjän näkökulmasta Hippaloita, sekä sunnuntaina aion raahata paikalle vielä mahdollisesti myös muita Hippalo-neitsyitä. Onkin loistava saada erilaisia näkökulmia itselle niin tuttuun tapahtumaan. Ja kiitos sinulle Anna, joka uskalsit moikata 🙂 Muutkin saa tulla juttelemaan, me viihdymme Hippaloilla vielä seuraavat pari päivää.
Kiitos siis Hippalot tästäkin vuodesta jo nyt!
Kivalta näyttää! Nyt kyllä rupesi harmittamaan, että emme päässeet lasten kanssa tänä vuonna paikalle. Viimeistään tämä oma räkätautini varmisti sen, että en kykene yksin ajelemaan päiväksi Hämeenlinnaan asti, mutta toivottavasti ensi vuonna meillä on parempi tuuri.
Ihania nuo kuvat lapsista, jotka kuravaatteissa läträävät hiekkalaatikolla auringon paistaessa. 🙂
no hei ensi vuonna sitten! 🙂
No toivottavasti!