Suurempi syksy
Syyskuu toi mukanaan sienet, sateet (ihan kuin niitä ei olisi jo ollut), sadevaatteet ja sähäkät aamut. On ollut seminaareja, puolison työpäiviä Saksassa, soittimen valintaa muskarissa ja unohtuneita syntymäpäiviä. Läpimärkiä lapsia päiväkodin pihalla, keltaisia kumisaappaita kaupasta ja laulavia punaposkia auton takapenkillä.
Kellotetun arjen lisäksi jouduin viime viikolla pohtimaan myös sairaalan, syövän ja saattohoidon pyhää kolmikkoa. Yhtäkkisiä huonoja uutisia, pari päivää myöhemmin musertavia tuomioita, viikonloppureissuja jäähyväisille ja mietintöjä siitä kuka saa perintönä tyylikkäimmän kahvikupin. Kysymyksiä elämästä, sairaaloista ja käsideseistä, sekä itselle toki kaikki viime hetken vinkit politiikkaan.
On luvassa budjetteja, kokousneuleita, minuuttiaikatauluja ja toivottavasti kuivempia jalkoja. Kyyneleitä tietokoneen takana, värityskuvia sairaalan lattialla, neulottuja ajatuksia ja vajavaisia teekuppeja ympäri kotia. Viimeisiä valokuvia yhdessä, leikkiviä serkuksia, oppeja elämään ja yhdessä muisteltuja hetkiä.
Voi syksy minkä teit.
Toivotan voimia!
Kiitos Heidi <3