| | | | | | | |

Stressinhallintaa käsitöillä

IMG_2784

 

Nykyajan kiireisessä arjessa stressinhallinnasta on tullut kilpailuvaltti. Työelämässä pärjäävät pisimpään he, jotka muistavat, ja ennen kaikkea osaavat rentoutua säännöllisesti. Tyhjätä aivot ja ajatukset, ja ihan vain rentoutuvat ja nukkuvat hyvin. Kuinka se sitten onnistuu?

 

En todellakaan ole pitkäpinnainen ja rauhallinen, joten minun on tarvinnut opetella rentoutumista. Jo nuorena huomasin käsitöiden auttavan, ja jos yöunet jäivät vähäiseksi, oli pinna vielä lyhyempi. Oli kyseessä sitten savityöt, maalaaminen, neulominen tai vaikka kirjonta, tyhjää itse tekeminen ajatukset ja rentouttaa lihaksia. Uni tulee paremmin tunnin neulomisen tai virkkaamisen, kuin tunnin kännykän pläräämisen jälkeen. On tutkittu mekaanisen neulomisen jopa parantavan oppimista esim. luennoilla, jos neuloessa ei tarvitse laskea silmukoita vaan voi vain antaa mennä.

 

IMG_3148

IMG_2973

 

Ei olekaan siis ihme, että käsityöbuumi saa aika ajoin taas uutta verta. Monien käsityötuntien traumat unohtuvat, kun pääsevät ompelemaan, saavat valmiiksi ensimmäiset villasukat 10 vuoden tauon jälkeen tai kirjovat vaikka huonetaulun. Kun on itse ensin valinnut värit, sommitellut, suunnitellut ja toteuttanut teosta ihan oman mielensä mukaan, tuo lopputulos yleensä hymyn huulille. Ja jos leipätyö on pelkkää exceleiden pyörittelyä, valtaa mielen ja kehon tunne saada jotain konkreettista aikaiseksi. Ihan itse.

 

Ja se niissä käsitöissä onkin se idea. Ei haittaa vaikka seuraisit ohjetta aina tarkalleen, tai jos et osaa lukea ohjeita lainkaan ja teet kaikki oman mielen mukaan. Saat kuitenkin itse aikaan jotain valmista ja konkreettista, jotain mitä voit pitää itse, antaa lahjaksi tai jolla koristella omaa kotia. Se antaa uuden vapauden ja rentouden tunteen omasta elämästä.

 

Meitä käsityöläisiäkin on joka makuun, ja useimmille tärkeintä ei ole enää edes se lopputulos. Toki se on aina mielessä ja ohjaa tekemistä, mutta kaiken kaikkiaan suurin into tulee siitä, että saa tehdä itse jotain konkreettista. Ei tarvitse pyöritellä aineettomia ideoita tai numeroita, tai vatvoa raportteja joka hetki.Voi vain tuijottaa ikkunasta ulos (tai pelkkää seinää) ja antaa käsien tehdä työ. Oli kyseessä sitten neulominen, ompelu, virkkaus, savityöt, maton kutominen tai korujen tekeminen. Aivot ja mieli rauhoittuvat, ja lopulta toisena palkintona on vielä se itse lopputulos.

 

IMG_3149

IMG_3142

 

Kun käsitöissä pääsee tarpeeksi pitkälle, on toki lopettaminen lähes mahdotonta. Huomaa kaupassa ajattelevansa ettei mitään tarvitse ostaa, sillä voi tehdä tuonkin itse. Jos vain olisi aikaa tai viitseliäisyyttä. Ja ainahan sitä ei ole, ei todellakaan. Käsityöläisenkin on siis hyvä muistaa olla armollinen itselleen. Ei haittaa vaikka oma villatakki ei ehtinytkään valmiiksi vielä täksi talveksi, ehkä sitten seuraavaksi. Ei haittaa jos muut tekee vaikeita ja monimutkaisia malleja, minä saan tehdä juuri niitä tyylejä jotka soveltuvat omille sormilleni ja aivoilleni.

 

Nyt onkin aika toteuttaa omat haaveensa, tehdä niistä totta ihan itse!

 

IMG_3169

 

Suosittelen aina aloittamaan helpoimmasta. Neuleohjeista yksinkertaisin huivi tai vauvanpeitto on hyvä aloitus, ja ompelussakin hame tai pipo on yleensä se helpoin. Savitöiden makuun riittää alkuun jo se että pääsee purkamaan aggressiot saven muovaamiseen, jonka vastapainoksi voikin ottaa esim. ristipistotöitä. Helmityöt sopivat mainiosti pikkutarkkuudesta pitävälle, ja lasten on helppo aloittaa muovailuvahoista ja hamahelmistä.

 

Tärkeintä on kuitenkin löytää ne omat tyylit. Saada edes välillä onnistumisia, oppimisen hetkiä ja tunnetta siitä että itse tekemällä voi todellakin säästää mieltä. Ei aina rahaa, mutta oma mieli on sitäkin tärkeämpää. Marttojen sanoin, Elämä on parasta itse tehtynä. Ota siitä siis kaikki irti!

 

Minä haaveilen neulotusta pitsihuivista. En usko hermojeni riittävän, mutta haluaisin silti kokeilla. Mikä on sinun seuraava projektisi, tai haaveesi jota et ole uskaltanut vielä aloittaa? Kannustetaan toisemme uusiin töihin ja uusiin käsityömaailmoihin!

 

 

IMG_3113

 

 

Samankaltaiset artikkelit

6 Kommenttia

  1. Mä oon huomannut saman, ja oon alkanut kutsua joitain töitä terapianeuleiksi. Saa purkaa mielen levottomuuden käsillä tekemiseen. Ajatukset rullaa taustalla, mutta eivät käy sietämättömiksi.

    Oon välillä miettinyt, että laittaisinko 30 € (lankojen hinta) paitaan, joka ei välttämättä ookaan sit hyvä. Mutta sitten oon tullut tulokseen, että sen 30€ maksaisin mielelläni kivasta harrastuksesta ja ennalta ehkäisevästä mielenterveyshuollosta. Lisäksi säästän naposteltavien hinnan, kun iltaohjelmien aikana on käsille muuta tekemistä, kuin karkit ja sipsit. ?

    1. No hei juuri niin! Ei tule mässättyäkään, sillä rasvaisilla sipsisormilla ei tosiaan neulota yhtä aikaa, miksi en muistanut tätä! Ja sitten toisaalta mietin miten siitä 30€ langoista voi purkaa vähän väärän paidan ja neuloa uudelleen. Tein nimittäin juuri niin. Ja sehän siinä onkin hienoa, että ostos ei kuitenkaan mene hukkaan, eikä oikeastaan se työkään.

  2. Voi niitä kaikkia unelmia….
    Ehkäpä minulla se suurin unelma on tuo kehräämisen alkuun saaminen. Puuttuu aikaa istua rukin äärellä ja keskittyä ja syventyä sen käyttäytymiseen. Ehkä myös sitä uskallusta puuttuu.
    Muutama itse huovutetut kangas myös odottaa vaatteeksi pääsemistä, niin ja siitä hameestahan olisi hyvä aloittaa taas pitkähkön ompelutauon jälkeen. 😉
    Tänään kuitenkin otan lapasneuleen ja ajelen Leppävaaran seurakunnan neulekirkkoon ja lopettelen loman viettoa hyvällä tavalla.
    Mitäs jo ottaisit sen pitsihuivin puikoille tsemppasimme ja ohjaisimme sinua kyllä ihan varmasti joko virtuaalisesti tai livenä.

    1. Kiitos Seija tsempeistä! Tuo kehrääminen kuulostaa niin rentouttavalta, ja tieto siitä on taas askelen enemmän tehnyt koko homman alusta asti itse. Se olisikin hieno taita vielä opetella. Haaveilen myös kasvivärjäyksistä, mutta se on ollut enemmän kiinni isojen kattiloiden hommaamisesta kuin itse värjäystaidoista.

      En päässyt viimeksi Knit & Chat kerhoon, mutta jos seuraavalle kerralle otankin mukaan huivin ja aloitan siellä? Pelkään jumittuvani niihin langakiertoihin ja siihen tarkkaavaisuuteen mitä niihin vaaditaan. Että jaksaa lukea ohjeen oikeasti vielä loppuunkin 😉

  3. Ihana postaus! Sai minut hyvälle mielelle ja huomenna lankakauppaan 😉

Vastaa käyttäjälle seijap Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *