| | | | |

Kädentaidot 2016 ja käsitöiden uudet tuulet

img_0234

img_0253

img_0250

 

Olen käynyt Tampereen Kädentaidot messuilla jo yli 10 vuotta, enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Vielä 10 vuotta sitten tarjontaa meille itse tekijöille oli huomattavasti vähemmän, ja tuntui että tänä vuonna tarjontaa oli jotenkin onnistuttu laajentamaan vielä lisää. Oli uusia lankamyyjiä, kangaskauppiaita ja toki niitä uusia käsitöiden innovaatioitakin. Toiset hakevat messuilta lahjat suoraan pakettiin, ja toiset käy hakemassa sekä ideat että tarvikkeet.

 

Minä kuulun toki näihin jälkimmäisiin. Tälläkin kertaa budjetti oli tarkkaan rajattu, ja tälläkin kertaa se yllättäen taas ylittyi. Olin juuri edellisenä iltana saanut purettua omat vanhat tarvikkeet uuteen työhuoneeseeni, ja todennut etten oikeastaan tarvitse mitään. Kaikki messuilla käyneet kuitenkin tietävät, että tarve ja halu eivät aina kohtaa. Tai oikestaan ne eivät koskaan kohtaa. Aina mukaan tarttuu myös niitä heräteostoksia, ihanuuksia ja yllättäjiä.

 

img_0235

img_0256

img_0258

 

Tällä kertaa pääsin kiertämään messuja yhdessä Hupsistarallaa blogin Terhin kanssa. Meillä oli kovin samanlaiset kiinnostuksen kohteet, ja saimme puhuttua toisillemme ostoksia niiden omien suosikkiemme lisäksi. Minä en esimerkiksi tiennyt Taito-lehden uudistuksesta tai että sitä luotsaa nykyään mahtavata Jonna Hietala. En myöskään kokenut tarvitsevani pieniä 20g vyyhtejä, mutta niin vain tilasin lehden ja tulin kotiin Handun kolmen 20g minikerän kanssa jotka löysin Lentävästä Lapasesta. Terhi taas ei tiennyt että ompelukonemyyjiltä voi ostaa tiskin alta uusia puolia, tai että puutyypit myy mahtavia puikkostoppareita.

 

Tapasimme myös muita bloggaajia, joiden kanssa jaoimme lisää vinkkejä. Onneksi Eilen Tein Hanne vinkkasi minulle kuvansiirto aineesta, jota kotiutin huikeaan 5€ hintaan KonstaShopista. Nuppuprintiltä ostin puuvillakangasta, ja Verson Puoti sai minut ylipuhuttua mahtavan väriseen joustocollegeen. Muistakin haaveilin, ja muitakin jäin miettimään. Esim. Johanna K.:N villoja jäin kaipaamaan, ne olivat myyneet loppuun jo perjantaina.

 

img_0228

img_0223

img_0194

img_0226

 

Näiden messujen The juttu taisivat olla himmelit. Himmelit, valosarjat himmeleissä, pastellinsävyiset langat, luonnonvärit ja kotimaiset langat. Kovaa kuhinaa käytiin lampureiden omilla osastoilla, ja olipahan kotimaiset Tukuwool sukkalangat jopa finaalissa vuoden uutuustuotteestakin. Minäkin kävin ostamassa pari kerää lankoja itselleni, enkä malta odottaa että pääsen neulomaan niistä sukkia. Sävyt olivat vielä herkullisemmat livenä kuin mitä ne olivat kuvissa ennakkoon nähtyinä.

 

Edelleen messujen paras anti on yhteisöllisyys ja jakaminen. Messujen asenne valokuvaukseen on höllentynyt vuosi vuodelta, ja Instagram täyttyi viikonloppuna aivan mahtavasta kuvasaldosta. Minä aion täyttää sitä vielä lisää kunhan pääsen ostoksieni kanssa vauhtiin. Oli siis mahtavaa nähdä, ja ensi vuonna vielä isommin, jonkun isomman tapaamisen kera? 😉

 

 

img_0178

img_0239

img_0245

img_0251

img_0324

Samankaltaiset artikkelit

4 Kommenttia

  1. Multa meni jotenkin kokonaan ohi, että missä vaiheessa ostit tuon siirtoaineen 😀 😀 😀 Oli kyllä ihan parhautta kierrellä yhdessä, tuntuu että sain paljon enemmän irti messuista tällä tavoin, kuin yksin 🙂 Ja ne puolat, heti pääsivät käyttöön!

  2. Upeat kuvat ♥ Näitä messupostauksia on ihana lukea! Kaikki on erilaisia, kun jokainen on kiinnittänyt ihan eri asioihin huomiota. Mekin ollaan oltu ihan eri messuilla, kun en tunnistanut näistä kuvista kuin pari osastoa =D Miten mulla on noi huopapallotkin mennyt ohi. Niitä olisin tarvinnut, mutta en nähnyt palloja kuin isoissa pusseissa ja aina yhtä väriä per pussi. Höh! Mutta oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa ♥

    1. No sepä se, kaikkien kuvien perusteella tuntuu että ollaan oltu ihan eri messuilla. En nyt valitettavasti yhtään muista miltä kojulta nuo huopapallot vaan oli, otin kuvan koska oli niin herkullinen kori 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *