Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Marttana

29.4.2014

Paljastin jo aiemmin olevani Martta. Te halusitte kuulla tästä lisää, joten kerron toki mielelläni. En ole ollut Martta kuin reilun vuoden, mutta tämä aika on ollut sitäkin antoisampi.

Halusin uuden harrastuksen, jonkun monipuolisen ja sellaisen missä voi käydä tai olla joskus käymättäkin. Pikkusisko oli vielä ihan vauva, joten mitkään viikonloppukurssit tms. eivät tulleet kysymykseenkään. Jotenkin ajauduin kuitenkin miettimään Marttailua, ja lopulta päädyin selaamaan alueeni omia Marttayhdistyksiä. Kun jo sivuilla vastaanotto oli lämmin, päätin ryhtyä heti jäseneksi ilman ensimmäistäkään kohtaamista vanhan Martan kanssa.

IMG_3013

IMG_3003

Kun aloitin Marttailun, otin toki aluksi vauvan mukaan tapaamisiimme. Joku saattaa miettiä miten se silloin on omaa aikaa, mutta sitä se juuri oli. Vauva kulki sylistä syliin, ja minä sain juoda kahvia pullan kera aivan rauhassa. Opettelin tekemään sushia, askartelin helmiä ja sain lisää voimaa työelämään paluuseen talven marttailun jälkeen. Töihin paluun jälken pidin puolen vuoden tauon, mutta kun taas tammikuussa palasin tuttuun saliin, ei mikään ollut muuttunut. Minut otettiin vastaan yhtä hurmaavasti, vaikka sitä vauvaa ei ollut enää mukana.

Marttailussa tärkeintä onkin ollut yhteinen lämpö. Teemme kaikkea yhdessä, ja aiheet vaihtuvat joka kerran laidasta laitaan. Erikseen olisi vielä kässämartat, mutta en jotenkin koskaan ehdi osallistua niihin rientoihin. Ehkä ne sitten mukaan myös ensi syksynä?

IMG_3006

IMG_3005Mitäkö sitten teemme? Vuoden sisällä olen opetellut kokkaamaan sushia, saanut niskajumppaa sekä värianalyysin (eri kertoina toki), olemme ommelleet päheät nimilaput, laulaneet kuin tyttökuorossa, juoneet kahvia ja teetä vähän liikaa, puhuneet äärimmäisen rivoja kahvipöytäkeskusteluja ja olemme myös tehneet kaulakoruja. Toki on myös kahviteltu muita, pidetty vuosikokousta ja askarreltu pääsiäisjuttuja. Näiden kaiken lisäksi olisin päässyt risteilemään ja muillekin retkille, mutta nekään eivät ole sopineet aikatauluihimme, eikä niistä ole välitetty. Osallistua saa juuri sen verran kuin itse jaksaa.

Marttayhdistyksiä löytyy varmasti joka pitäjästä. Itse löysin omani ihan googlen kautta, ja lisäapua sain vielä piirimme toimistolta liittymisvaiheessa. Oman yhdistyksemme jäsenet ovat keski-iältään minua huomattavasti vanhempia, mutta ei se haittaa menoa ollenkaan. Ilmeisesti isommista kaupungeista löytyy myös nuorempien marttojen yhdistyksiä, mutta itse koen ikäjakaumamme vain suurena hyötynä. Minä opin heiltä, ja ehkä hekin oppivat jotain joskus minulta?

Tänä vuonna Marttojen mottona on “elämä on parasta itse tehtynä”, ja kuten ehkä arvaatte, sopii se minulla paremmin kuin hyvin. Tämän tekstin kuvat ovat minulle inspiraatiota erilaisista kattauksista ryhmämme loistavilta ammattilaisilta, ehkä minäkin saan joskus koottua itselleni ihan oikean astiastosarjan  näiden innoittamana.

IMG_3008

IMG_3009

Voit jakaa tekstin vielä eteenpäin:
2 kommenttia
    1. Olipa osuva blogi teksti! itse liityin eilen marttoihin 🙂 jännityksellä odotan ensimmäistä kertaa 🙂 ja juuri omaa harrastusta kiapaan tähän kotiäitiyteen!

      1. Sepä hauska kuulla, toivottavasti siellä päin on yhtä lempeä vastaanotto mitä itselläni oli. Ja marttailussa on myös kyllä se hyvä puoli, että tapahtumiin voi joskus ottaa myös sen lapsenkin mukaan jos hoito ei järjestykään, ja silti saa omaa aikaa kun vahtijoita riittää 😀

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.